Minun koulussani..

Perjantaiaamulla historian opettaja tuli kesken draama tunnin kertomaan minulle, että hän halusi minut ja Isabellan pitämään meidän maa-esitelmämme kahdeksasluokkalaisille. No, ei siinä valittamista: saimme jättää välistä LO-tunnin (terveystietoa). Viimeksi, kun pidimme esitelmiämme, käytimme Isabellan kanssa molemmat kokonaisen oppitunnin (50min) omaan esitelmäämme, mutta nyt meillä olikin aikaa vain yksi tunti molempiin esitelmiin.  Esitelmän pito oli siis hyvin hektistä ja oppilaat olisivat halunneet kysellä koko ajan kaikista asioista, mutta meillä ei oikein ollut aikaa vastailla. Luulen, että puhuin välillä suomea ja välillä ruotsia esitelmän lomassa, mutta kukaan ei ainakaan huomauttanut mitään. Tunnin jälkeen opettaja ehdotti, että pitäisimme esitelmämme vielä kahdelle luokalle viimeisillä tunneilla.  No, jätimme väliin englannin ja matematiikan tunnit.

Menin tauon jälkeen suoraan historian luokkaan ja jäin odottamaan, että opettaja ja oppilaat tulisivat. Otin esitelmää koskevat muistiinpanoni esille ja lueskelin niitä opettajan pöydän vieressä. Kello oli ollut ilmeisesti todella hiljainen, koska monet eivät kuulleet sitä. Luokkaan tupsahti kaksi oppilasta ja he katsoivat minua kummastuneena, mutta minä vain hymyilin heille. Toinen oppilas tuli minun luokseni ja alkoi selittää, että heidän pitäisi tänään tehdä heidän esitelmänsä valmiiksi. En ihan ymmärtänyt kaikkea ja katselin häntä hiukan silmät ristissä. Jossain vaiheessa tajusin, että poika puhutteli minua rouvaksi, eli hän luuli että Minä olin sijaisopettaja! Yritin siinä sitten selittää, että mitäpä jos odotetaan, että opettaja tulee luokkaan, niin hän kertoo, että mitä tehdään. Poika parka oli niin häpeissään koko tunnin..

Viimeisen esitelmäni jälkeen eräs poika tuli kysymään minulta, miten sanotaan suomeksi:  ”You are gay.” Kysyin pojalta tiesikö hän, että gay tarkoittaa iloinen. Hän vastasi, että totta kai, joten opetin hänet sanomaan: ”Sinä olet iloinen.” Parasta oli, että vastaan käveli pojan kaveri ja poika totesi kaverilleen kovaan ääneen: "Sinä olet iloinen”, ja nauroi räkäisesti päälle. Oli siinä pokan pitämistä.

Pian alkavat lukuvuoden päättökokeet. Oikeastaan ensimmäiset ovat kirjoittaneet tänään. Rehtori haluaa, että minä ja Isabella kirjoitamme molemmat neljä ainetta. Ei ole paha rasti, ajattelin aluksi. Tällä hetkellä koeaikatauluni on hidas, pitkäveteinen ja täynnä vapaapäiviä. Kuulostaa varmasti mukavalta, mutta tosiasia on, että ystäväni ovat hiukan kiireisempiä kuin minä, eli on tulossa hyyyyvin pitkä koeviikko. Aijon kirjoittaa englannin kieloppipaperin (koska englannin opettaja pyysi, että minä ja Isabella edes yritämme), historian molemmat paperit (Ranskan vallankumous, Neuvostoliitto ja Amerikan talouskriisit), kuvaamataidon (Renessanssi ja Barokki) ja draaman (josta minulla ei ole mitään hajuakaan, mitä minun tulisi tehdä). Mutta eipä hätää.. Kesäloma lähestyy jo kovaa vauhtia :)

Ja vielä hiukan kuvia minun koulultani: 

Australian lippu (koska Reddam - House on kotoisin sieltä), Etelä Afrikan lippu ja Reddam - Housen oma lippu.

Koulun pääsisäänkäynti.

Meidän Suuri Sali ennen opettajien ja Matricsien juhlaa. Kaikki kuvaamataidon ja draaman opiskelijat olivat auttamassa koristelussa.

Tätä minä kutsun koululiikunnaksi :)

Koulun liikuntapuku + villatakki, koska oli kylmä päivä.

Draamaluokassa. Oppilailla on mustat vaatteet, koska oli monologien esittämis päivä. Minun monologini oli The Midsummer Night's Dreamista Helenan puheenvuoro, jossa hän valitti, ettei kukaan tykkää hänestä. Voitte vain kuvitella miten kamalaa sen opiskelu oli. Kaikki kehuivat kuitenkin, että Suomalaisaksenttini oli aivan loistava ja sopi erinomaisesti minun monologiini ;P

Ja tässä, meillä oli siviili päivä, joka tarkoittaa, että saamme pukea päällemme melkein mitkä tahansa vaatteet haluamme.. Ja Rayan teki juuri niin..

Ps. Kehtaanko kertoa, että osaan melkein soittaa kitaralla Antti Tuiskun Tyhjä huone -kappaleen..?

Pss. Se tunne kun pieni yöperhonen koettaa lähettää blogimerkintäni.. Kosketusnäyttöisen pöytäkoneen huonoja puolia.

-Anni